Riipilä lähti mittelöön erittäin luottavaisen mielin. Olihan maalissa Kuopiosta olosuhteisiin nähden melko ehjin nahoin kotiutunut Olmo ja vaihtopenkillä lähes samanlainen tungos kuin Stockan hulluilla päivillä. Tällä kertaa penkillä kaksi vaihtomiestä, kaksi rampaa, rekkakuski ja tappajakoira. Lisäksi meillä oli Muodonmuutos-ohjelmassa mukana ollut Toke, joka näytti 17- vuotiaalta Nick Carterilta. Rajatorpan Wembleykin oli kauden parhaimmassa loistossaan. Tästä kiitokset kitisevälle Tuonoselle, joka ojensi Liikuntavirastoa.
Heti ottelun alussa tuli selväksi että Leppävaaran Pallo tunsi meidät hyvin Suomen Cupin jäljiltä. Joukkue puolusti kurinalaisesti viidellä miehellä. Näin koripallotermein; tuplaten meidän hyökkääjät. Keskikentälle muodostui enemmän tilaa, mutta tätä ei osattu valitettavasti hyödyntää kuin ajoittain. LePa pelasi heidän pelikirjan mukaisesti taistellen ja vältellen riskejä, eli potkimalla pitkää palloa. Harvemmin näkee Nelosessa näin organisoitua joukkuetta. Pallonhallinta oli selvästi meillä, mutta kunnon maalipaikkoihin puhti ei riittänyt. Ensimmäinen kunnon tilanne syntyikin vastustajalle, mutta veto taivaan tuuliin. Pian tämän jälkeen nähtiin merkillinen flipperipallo josta LePa onnistui sutimaan pallon omaan maaliin, 1-0 meille. Tämä oma maali oli kuitenkin pientä verrattuna Tuomelan kuupan pimenemiseen Eps- pelissä. Juuri ennen puoliaikaa paljon parjattu Tuomela pelasi Simonin yksin läpi. Simon jäätyi melko täydellisesti, mutta kerkesi kuitenkin sijoittaa pallon maalivahdin alta ennen kuin pakit kerkesivät tilanteeseen. 2-0 ja tauolle.
Manageri Käki, joka tällä kertaa oli pikkutytön toimesta nakitettu koiranpaskattajaksi, ei nähnyt vielä tauolla tarpeellisekseen vaihtaa miehistöään. Itseään Käki päätti fiksusti säästää viikonlopun todellisiin koitoksiin. Me muut nautimme vähän nestettä, jolla pahimmat pölyt pyyhittiin kurkusta ja takaisin baanalle. Toisella puoliajalla nähtiin huomattavasti avoimempaa peliä LePan ollessa pakotettuna maalintekoon. Tilanteita nähtiin molemmissa päädyissä, mutta viimeistely oli heikkoa puolin ja toisin. Kavennus nähtiin kuitenkin pienen puolustushasardin jälkeen, ja tilanne 2-1. Vastustaja saikin kevyen kiiman aikaiseksi sisään vaihdetun Merirosvon toimesta. Mutta kun Raketti tarvitsi kipeimmillään apua, niin Feeniks lensi pelastajaksi. Jälleensyntyminen ilmeni Tuomelan huimana tasonnostona. Tämä punakultaisissa höyhenissä liikkuva egyptiläinen dynamo otti pari ahnasta askelta kohti vastustajan maalia ja syötti oikea-aikaisesti Simonin läpi, joka vielä kiersi puolustajan ja chippasi pallon takanurkkaan, 3-1. Meillä oli lukuisia paikkoja tappaa kamppailu lopullisesti, mutta kun ei maistu niin ei maistu. Ottelun lopussa nähtiin vielä merkillinen maalinedushässäkkä, jonka jälkeen LePa kavensi tilanteeksi 3-2. Paitsio? Tämän jälkeen tuomari päästi meidät piinasta ja vihelsi pelin päättyneeksi.
Kokonaisuutena suhteellisen kypsä esitys meiltä, vaikka vähän nihkeää olikin. Tämä tosin johtui suuresti vastustajasta, joka on vaikeasti voitettava kelle tahansa. Ennustan että LePa kerää sarjassa mukavan määrän pisteitä. Sää oli kuuma ja kenttä pölyinen, mutta jaksoimme uskoa että tarvittavat maalit saadaan väännettyä. Puolustus toimi hyvin, muutamaa nukahdusta lukuun ottamatta. Maalissa Atlas- Olmolta varmaa suorittamista. Pelin ehkä kummallisin asia oli että se pelattiin kahdella päätuomarilla, mutta sekin meni ihan hyvin. Ei valittamista. Oli mukava pelata pitkästä aikaa tasainen ottelu. Seuraava peli onkin lohkon kärkikamppailu Biisoneita vastaan 12.6. Siinä vaaditaan todennäköisesti parempi esitys että pisteet irtoavat.
# 37
