Viimeinen peli runsaan kahden viikon breikin jälkeen hyytävässä syysviimassa. Glamour niin kovin kaukana, eikä juutalaisia miljonäärejä paikalla. Paikalle eksynyt fani T. Huhta kuitenkin antoi edes teelusikallisen verran toivoa paremmasta huomisesta. Fiksuimmat olivat jo unohtaneet sarjakauden päätöksen, ja jääneet kotiin rommitotin ääreen. Muutamat hölmöt lähtivät silti Solvallaan jahtaamaan Hongan päänahkaa. Jalkeilla jälleen sopivan määrän miehiä, tällä kertaa maagiset 11. Manageri Käki joka oli poissa totutusti jollain huonolla kendoverukkeella, oli jättänyt vastuun tosi-tv-tähdellemme. Julkisuus oli kahdessa päivässä noussut selvästi tämän kaverin päähän. Hän kuitenkin kunnioitti peliä, eikä vetänyt valokeilaa itseensä. Olemus oli täydellisen sliipattu pukeutumisesta lähtien; viimeistä huutoa oleva räätälöity takki, silmille alas vedetty loshamainen pipo, paksu trendikäs kaulahuivi ja koreat tanssikengät. Edellispäivän Suomi-Unkari peli oli varmasti jättänyt joihinkin pienen harmistuksen. Allekirjoittanut joi pari lonkeroa pelin jälkeen lieventääkseen tuskaa. Lonkerot tulivat ikävällä tavalla ulos pienellä tyhjennyksellä juuri ennen peliä. Tämä hillitsi tehokkaalla tavalla suurimpia pelihaluja.
Ottelussa tuli heti alussa ilmi että se käytäisiin tuttavallisessa kaverihengessä. Eihän pelissä ollut kummankaan osalta panosta. Voittoa kuitenkin haettiin tosissaan, mutta ne viimeisimmät turhat ajelut jäivät tyystin väliin. Mitään valkoista balettia ei nähty. Avausmaali oli kuitenkin tämän kauden standardinmallinen, Tommilta pitkä pystysyöttö linjan taakse ja Simonilta viimeistely. Toinen maali oli oivallisen seinäpelin tulos. Tuomelalta vapauttava näpäytys ja Simonilta sijoitus takakulmaan maalivahdin alta. Kerrattakoon sen että tällä kertaa kenelläkään ei tainnut olla Darran pelaamisesta huomautettavaa. Taisikin olla kauden ensimmäinen kerta. Toivoa tällä raskastekoisella dynamolla on siis kaikesta huolimatta ensi kautta ajatellen. Illan kolmannen maalin iski lievässä syysuhossa elävä Kotirosvo-Lindholm. Tilanne lähti Hongan huonosta purusta. Pallo pomppi Lindille. Hetken aseteltuaan kuulan sopivaan kulmaan, tältä vasemmalta pakilta lähtikin komea veto takakulmaan noin 23 metristä. Juuri ennen puoliaikaa Temonen keskitti oikealta ja Simonilta puhdas volley 16-viivalta. Taukolukemat 4-0.
Puoliajalla ei vaihtoja näkynyt, vaikka linjadumari vähän naljailikin niistä. Sirviö, joka oli koko pelin himoinnut piikkiin, pääsikin sinne aiheuttamaan myötähäpeää runsaslukuisalle yleisölle. Jollain ihmekaupalla tämä lättäjalkainen toppari pääsikin maalitilanteeseen, jossa hänet kaadettiin tylysti. Tommi oli kärppänä tilanteessa, ja ottikin pelin pisimmän spurttinsa puolesta kentästä vastustajan boksiin. Tällä kertaa Sirviö oli kuitenkin hereillä ja heittäytyi ahnaasti pallon käsiksi. Seuranneesta rankkarista raukkamaisen varma sijoitus alakulmaan. Tilanne 5-0. Antti kuitenkin tuuletti villisti osumaansa, joka oikeutti maalipörssin jaetulle toiselle tilalle. Vierellä Tommi joka nojaili polviin pitkän ja turhan spurttinsa ansiosta. Pettymys paistoi pitkälle Token silmistä vielä kotimatkallakin. Toivottavasti veljesrakkaus palaa takaisin Kaivokselan kasvattien välille edes ensi kevääksi. Näiden herrojen machomittelöt päättyivät tämän kauden osalta tasan 1-1. Riipilän viimeisimmän maalin nosti maalivahdin yli Kajander. Pelin lopussa puolustuksessa nähtiin vähän oudompi topparipari Sulen-Söderlund, ja maalissa hyeenamainen Lindholm. Honka pääsikin tekemään lohdutusmaalin tästä heikohkosta kolmikosta johtuen. Loppulukemat 6-1.
Tosiaan kausi meni kevään alkukangerteluiden jälkeen liitämällä voitosta voittoon. Nyt on sopiva aika hengähtää ja kerätä voimia ensi kautta silmällä pitäen. Rinki on ollut tänä vuonna erittäin kapea, mutta ainakin Nelosen tasolla laadukas. Peliaikaa ovat kaikki saaneet melkoisen hyvin. Onhan pelkkä läsnäolo sen taannut. Muutama laadukas vahvistus ensi kaudeksi niin sarjapaikan säilyttäminen ei pitäisi olla utopistista. Kiitos ja kumarrus.
# 37
PS. Järjestäkää joku sauna-ilta missä voidaan sitten haukkua Tuomelaa
