Torstai toivoa täynnä ja matchday 17. Vastustajana tällä kertaa testosteronia pursuavat Biisonit Karjalohjalta. Syksy tuoksahtaa nenässä. Päivät lyhenevät, ilma kylmenee, sateet saapuvat ja lehdet kellastuvat. Ennen ottelua oli hieman puhetta että voidaanko ottelua ylipäätänsä läpikäydä, koska Rajatorpan valaistuksesta ei ollut takeita. Tästä ei tehty onneksi sen suurempaa ongelmaa. Muutama puhelu ja isot herrat toivat valon ja samalla toivoa paremmasta huomisesta.
Pimeässä pelaaminen ei takuulla ole meidän juttumme. Peli käynnistyi osaltamme katastrofaalisella tavalla. Viime aikoina nämä miinusmaalit ovat herättäneet kohtalaisen paljon keskustelua. Tässä ottelussa muutama uusi kasvo ilmoittautui mukaan tähän mystiseen pakkaskilpailuun. Biisoneilta keskitys laidalta ja Turun lahja Aapo tiputtaa pallon päällään Olmon syliin. Tällä kertaa ei kuitenkaan näin käynyt, vaan Olmon huuto kaikuu turkulaisen kuuroille korville, ja Aapo puskee pallon omaan maaliin. Kielimuuri kyseessä? Talvella kaikki turun murteen kurssille tai vastaisesti Aapo suomenkielen kurssille. Pian tämän jälkeen nähtiin toinen oma maali kun Biisoni laukaisee maaliamme kohti, ja Sirviö ojentaa kankean koiven pallon tielle, josta se kimpoaa jälleen monttu auki olleen Olmon ohi. Tällä haavaa managerin pinna paloi vähemmän yllättävästi täysin ja tiukka käsky kantoi läpi kentän. Herääminen oli tosiasia ja samalla syttyivät valot kunnian kentille. Varsinainen tuplavalaistuminen.
Tästä eteenpäin kentällä olikin käytännössä vain yksi joukkue. Simon kavensi ensin tilanteeksi 1-2, kärjessä hyvin raataneen Sulenin syötöstä. Tasoitusmaali melkein heti perään maalinedushässäkän jälkeen. Laidassa hyvin pelannut Temonen sutaisi pallon luukulle, jossa oikeaan paikkaan junansa pysäyttänyt Juppe pääsi siirtämään pallon tyhjään maaliin. Johtomaalin värkkäsi Simon jälleen Temosen hienosta esityöstä. Ensimmäisen puoliajan viimeisen maalin värkkäsi jälleen Simon. Avopaikasta käsittämätön hassi, mutta maalivahdin paluupallosta pieni nosto itselle ja saksipotkulla kuula verkkoon. Kädet ilmaan ja löntystelen keskiviivalle.
Toiselle puoliajalle ei kumpikaan tehnyt vaihtoja. Molemmat olivat oivaltaneet jättää ylimääräiset pelaajat kotiin. Lyhyempi peliaika. Sen kautta vielä nopeammin himaan. 5-2 maali tuli puolustuksen pitkästä purusta, ja Simon pääsi hivenen varkain läpi eikä tällä kertaa erehtynyt. Koko pelin hyvin syötellyt Temonen pääsi laittamaan jabulanin ilmasta lähietäisyydeltä byyriin Jupen laidalta lähettämästä säähavaintopallosta. Illan taatusti komeimman maalin teki allekirjoittanut itse. Vähän joutuu nyt tuulettelemaan hajuja tämän jälkeen. Aapolta laadukas ja kierteinen keskityspallo maalille josta Simon iskee Tuomelan päänkorkeudelta bolun melkein maalin ylänurkkaan ja maalivahti haroo tyhjää. Yleensä tällaiset suoritukset päättyvät tällä tasolla luunkatkeamisiin tai lihasrevähdyksiin. Peter Crouchmainen euromaali!
Riipilän kauden 95:s maali oli illan toisen maalinsa tehneen Gasellin hieno sijoitus 16-boksin rajalta. Pelin ollessa jo loppusuoralla pienoinen sade pääsi yllättämään ja tästä selvästi kiihottunut ja piristynyt manageri säntäsi seksiä tihkuvassa Gilu-paidassaan kentälle. Jostain kuuluikin siinä vaiheessa pientä epämääräistä mutinaa ”pysy sinä nyt vit*u siellä jäällä”. Tämän jälkeen tuomari kysyi molemmilta kohteliaasti riittääkö tämä kärsimysnäytelmä ja riittihän se. Peli päättyi komeaan 8-3 kotivoittoon. Sade pelasti siinä mielessä uhmakkaat Biisonit että säästyivät Rajiksen saippuaan liukkaalta suihku-tilalta.
# 37
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti